Siita kun viimeksi laitoin pitkan tapahtumakuvauksen nettiin on kaksi paivaa. Kerron aikajarjestyksessa.

Perjantaina 1.8.2008 herasimme varhain Dunhuangissa ehtiaksemme bussiasemalle. Hapeakseni on tunnustettava, etta ensi kerran hermostuin kiinalaiseen ja nain se kavi: Ajan saastamiseksi heilautin kadella taksin (matkaa bussiasemalle 500 metria). Naytin kuskille bussilippuja ja sanoin "bus station" ja lahto- ja maalipaikat "Dunhuang, Jiayuguan". Ei tulosta. Kokeilin elekielta yhdella tavalla, ei tulosta, toisella, ei tulosta, kolmannella, ei tulosta. Kuski naytti yha yhta holmistyneelta kuin alussa, puhuen minulle pelkkaa kiinaa. Minuutti kului ja mielikuvitukseni loppui. Hermostuin ja ilmaisin sen. Olin jo astumassa ulos taksista, kun lopulta keksin nayttaa kartalta (jossa ei ollut bussiasemaa) mita tahansa paikkaa, jonka tiesin olevan bussiaseman takana. Pysaytyttaisin taksin sitten haluamassani kohdassa. Tama toimi. (Taksikuskia kiitan kuitenkin, ettei han lahtenyt paamaarattomasti ajamaan mihin tahansa, sellaistakin on jossain pain maailmaa sattunut.)

Bussilla oli viisi muutakin ulkomaalaista aikeissa matkustaa Jiayuguaniin katsomaan pimennysta. Tutustuimme heihin vahitellen ja kun olimme puolen paivan jalkeen saapuneet Jiayuguaniin, paatimme yhdistaa suunnitelmamme, silla usealla meista oli antaa oma panoksensa toisten hyvaksi. Jenkit Scotty, Greg ja Phil puhuivat hyvin kiinaa, kun taas minulla oli tarkat suunnitelmat ja tiedot pimennyksen yksityiskohdista, joka vakuutti muut. Saksalainen Bernhard ja Scottyn äiti Jackie kuuluivat myos porukkaan.

Tahtitiedetta tuntematon lukija saattaa ihmetella miksi ylipaansa piti matkustaa Dunhuangista Jiayuguaniin auringonpimennysta katsomaan? Syy on, etta Dunhuang on taydellisen pimennysvyohykkeen ulkopuolella ja Jiayuguan sisapuolella. Miksi sitten pitaa olla sisapuolella? Syy on, etta vain taydellinen pimennys on jotain poikkeuksellista. Vaikka auringosta olisi pimentynyt 99,9%, se ei riita. Siirtyma 99,9%:sta 100%:iin tapahtuu sekunnissa -- valaistusolosuhteet muuttuvat dramaattisesti. Esiin tulee musta hohtava reika taivaalla. Joo, tiedan. Ette usko, jos ette ole nahneet.

Takaisin asiaan. Ryhmadynamiikka seitseman hengen porukassa pelasi siten, etta mina, Henri ja Phil menimme ensin rautatieasemalle ostamaan lippuja. Phil itselleen aamuyoksi, jonka jalkeen kiinantaitoisena auttoi meita ostamaan halutut yojunaliput kohti Lanzhouta (nain Henrin ei tarvinnutkaan kayttaa lapulle muodostamiaan kiinalaisia merkkeja, joissa luki sama junalippupyynto). Sitten muut paitsi mina ja Henri buukkasivat hotelliin, jonka jalkeen soimme yhdessa ja keskustelimme paitsi pimennyksesta, Greg, Phil ja Scotty vertailivat Kiinan kokemuksiaan, joita jokaisella oli usean vuoden ajalta.

(Edellisen ehdin kirjoittaa Lanzhoussa nettikahvilassa. Tästä lähtien ääkkösten kanssa Pekingin hotellihuoneessa Henrin läppärillä...)

Syönnin jälkeen varasimme kolme taksia ja lähdimme kohti linnoitusta, joka on Jiayuguanin toinen suuri nähtävyys. Sen sisällä vain käväisimme katsoaksemme sen turistinähtävyytenä, ja myös, jos joku meistä kuitenkin haluaisi palata tänne pimennystä kuvaamaan.

Linnoituksen sisällä oli käynnissä (tai juuri loppumassa) taistelunäytös.

On sanottava, että seitsemän hengen porukan ja kolmen taksin välinen yhteistyö oli kaoottista. Mitään suunnitelmaa ei aluksi ollut ja minusta tuntui, että hullun tuurilla kolme taksia ylipäätään osui samoihin aikoihin linnoituksen alueelle. Linnoitukselta vaadin taksikuskeille yhteisen puhuttelun ja Gregin kääntämään, että yksi taksi seuraa toista ja pysymme nipussa, ja taksikuskit sanoivat joo, mutta kun jatkoimme, niin jälleen minun ja Henrin taksi ajoi kilometrin muiden edellä tullen seuraavalle kohteelle minuutteja muita edellä.

En siis voi kiittää kiinalaisten taksikuskien järjestelmällisyyttä. Kunniakseni on kuitenkin sanottava, etten ollut vähääkään hermostunut, sillä aikaa oli riittävästi ja pidin huolen, että vähintään minun ja Henrin taksi on oikeassa suunnassa. Miten sen tein? Olin merkannut kotona GPS-laitteelle kaikki ennakolta arvioiden mahdolliset pimennyksen seurantapisteet Jiayuguanista sekä myös tulostanut kaupungin kartan. Kun ajoimme taksissa, pidin GPS:ää kädessä ikkunan ulkopuolella. GPS:n karttanäytöstä näin, että ajosuunta on hyvä -- ei syytä huoleen.

Ja taas takaisin asiaan. :) Se toinen Jiayuguanin merkittävä nähtävyys on Kiinan muurin lännimmäinen pääty ja siihen liittyvät tornit. Toisin kuin ennakolta olin Google Earthista tarkistanut, valokuvaustarkoituksiin sopivia muureja olikin kaksi eikä yksi kappaletta. Ei auta, molemmat on tarkistettava, mutta aikaa yhä on.

Lähdin kipuamaan ensimmäistä muuri-torni-reittiä ylöspäin GPS kädessä. Otinpa omakuvankin.

Merkkasin tornien paikat GPS:n pisteiksi. Tämän ensimmäisen tornin huipulla pimennystä odotti kaksi ruotsalaista, nimeltään Johan ja Johan. He halusivat tietää milloin pimennys on. Sanoin että kaksi tuntia vielä. Entä näkyykö pimennys täältä tornista? Sanoin, että näkyy ja hyvin näkyy, pimennys kestää 45 sekuntia, ette voi missata sitä, sillä päivä on niin aurinkoinen, että pimennyksen voitte nähdä mistä vain, tornista, alhaalta laaksosta, kaikki tulevat näkemään sen, elleivät pidä silmiä kiinni. (Juttelimme ruotsiksi, olenhan vasta harjoitellut itselleni liki sujuvan ruotsin taidon. :)

Itse en kuitenkaan halunnut tähän torniin jäädä, sillä suunnitelmani oli kuvata pimennys alhaalta tasangolta ja tornit olisivat silhuettina. Arvioin muutenkin tämän muuri-torni-reitin huonoksi, sillä kuvaaminen olisi pitänyt tehdä epätasaiselta mäkiseltä paikalta. Kun kiiruhdin alas, vastaan tulivat Henri ja muut. Hekin käväisivät tornissa ja tulivat pian alas lähteäksemme katsomaan toista muuri-torni-reittiä.

Mutta ennen kuin lähdimme toiselle muuri-torni-reitille, Phil teki minulle ehdotuksen. Hän näet on Kiinassa New Scientist -magasiinin toimittajana ja halusi tehdä minusta haastattelun New Scientistin web-sivuille. Suostuin ja kun haastattelua tehtiin, vastailin mitä mieleen tuli. Laitan linkin tähän perään, kun Phil on lähettänyt linkin minulle (editoitu video koostuu monesta muustakin asiasta, minä olen mukana "aktiivisena pimennysseuraajana").

UPDATE 8.8.2008: Video löytyy Phil McKennan blogista eli täältä. Haastatteluni on kuitenkin editoitu pois.

Hmm. Joudun lopettamaan tältä erää, mutta kertomusta voin jatkaa vasta Suomessa. Nyt siis hyvää yötä.

Briefly in English. Very short note... The text is about how we went from Dunhuang to Jiayuguan and got ready to shoot the eclipse. The photos are from the Jiayuguan fort and the western-most part of the great wall of China.