Kiina oli...

- Ystävällisempi kuin arvelin. Dunhuangissa, Jiayuguanissa ja Lanzhoussa en tavannut ikäviä ihmisiä. Ihmiset auttoivat, heillä oli aikaa. Kielimuuri oli olemassa, mutta se ylitettiin useasti, koska se haluttiin ylittää ja oli siten palkitsevaa. Vain Pekingissä oli tylyä. Hmm. Ovatko valtioiden pääkaupungit yleisesti tylympiä kuin muut? Kiinassa lukemassani kirjassa Tutkimusmatkoilla arabien parissa G.A. Wallin kertoo, että suurimmat hankaluudet hänellä oli (1840-luvulla) muslimien pyhissä kaupungeissa Mekka, Medina ja Jerusalem. Onko tässä sääntö? Jos haluat kohdata ystävällisiä ihmisiä, vältä keskeisiä (hallinto)kaupunkeja?

- Ongelmattomampi ja turvallisempi kuin arvelin, sillä toki olen lukenut Kiinan heikosta ihmisoikeustilanteesta, maailmanennätysteloitusluvuista, puutteellisesta sananvapaudesta, paikallishallinnon korruptoituneisuudesta, Pekingissä olympialaisten takia puretuista lähiöistä, joista ihmiset on karkotettu vailla kohtuullista korvausta, kotiarestiin laitetuista, pidätetyistä ja kidutetuista toimittajista ja lakimiehistä, jotka ovat puolustaneet tavallisia kansalaisia, toisinajattelijoiden, Falun Gongin jumppaajien ja vähemmistökansojen kuten tiibetiläisten vainoista, saasteista ja ympäristöongelmista kuten Jangtsejoen sukupuuttoon kuolleesta jokidelfiinistä, luvattomasti perustetuista tehtaista, joiden päästöt ovat pilanneet viljelijöiden maat ja vedet, keinokastelun takia lisääntyneestä kuivuudesta, joka aiheuttaa vesipulaa jokien alajuoksuilla ja levittää tuulen mukana raskasmetalleja sisältävää pölyä, jota ihmiset hengittävät. Mutta eipä turisti näitä asioita näe eikä koe, jos matka on lyhyt. Vertailuksi: Venäjän kaupungeissa olen tuntenut oloni turvattomammaksi (=olen ollut alitajuisesti enemmän varuillani) kuin nyt Kiinassa.

Menenkö uudestaan Kiinaan? Tuskin. Vaikka tämä matka sujui hienosti, Kiina on minulle kuitenkin diktatuuri, jota ihan periaatteesta vältän, ja jonka tilannetta seuraan mieluummin ulkoa päin.

Lopuksi eräs tärkeä seikka... tätä ei saa unohtaa... KIITOS blogin lukijoille ja kommentoijille! Kiitos myös teille, jotka muistivat sähköpostilla. Erityisesti suuri kiitos Henri Tainolle hyvästä matkaseurasta!

Tähän päättyy tämän blogin tarinaosuus (enää vain pieniä lisäyksiä).

  - Hei sitten! Until next blog...

Briefly in English. So what was China like? For my very short experience as a tourist, friendly (except perhaps Beijing) and safe (in Russia I have felt myself less safe). Do I want to go to China again? No. Nevertheless China is a dictatorship, we must not forget that, and it's my choice to stay out. Finally, thanks to all readers as well as to those who commented me or sent email. Until next blog...